Pieni ääni

Kaukainen muisto ystävästä

ANNI KANNIAINEN

Kaukainen muisto ystävästä säilyy sydämessä
laatikkoon sen nimen sulkee
kolmanteen sydänkammioon.
Takaa kilometrien
sisällänsä onni on
Ei enää kulje etsien.

Hellin nauru hetkistänsä säilyy jälkeen vuosien
vaistoihin tunne kulkee
ihokeitaan uumeniin.
Se kiduksissa hiljaa itää
ja voimaansa noustuaan
varistaa kesän viljaa.

ANNI KANNIAINEN

Kirjoittaja on 19-vuotias tamperelaisrunoilija.

Lisää runoja kirjoittajalta:
Öljytie 10.12.2022
Kotoista kurkkumätää 13.11.2022
Kuollut opas 8.11.2022

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

Gravatar
WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. ( Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. ( Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. ( Log Out /  Muuta )

Peruuta

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Uusimmat julkaisut
Runot

Kaksi rantaa – Два берега

RUSLAN VESTERINEN Kaksi rantaa, joki niiden välissä… / Kaksi rantaa, niiden välissä ohut jääkerros, / Vesi juoksee, mutta jää seisoo. / Jää on päällä ja vesi pohjassa. / Jäällä on kalastajia, vedessä karppeja. […]

Runot

Storms – Tormentas

MARGARITA VULGARE I was born to endure these kinds of storms / Though it’s something I never asked for / I wish I could dance under the lightnings / But I’m not that kind of gal / Not at all […]

Runot

Öljytie

ANNI KANNIAINEN Kuljen öljyteitä / tuhokoneidensa melutessa / tässä muovikaupungissa / vaivoin osaan hengittää / He kehystävät tuhonsa / ja peittävät sen kimalteella / säveltävät profetian / lopun oopperan, / se toteen käy. […]

Runot

Words of wind

S. D. Sappho is a friend much older still / And Homer is a teacher keen / Fickle people come and go at will / But ancient words since long have been […]

Lataa…

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Create a website or blog at WordPress.com

%d bloggaajaa tykkää tästä: