ANDREI SERAFIMOV

Julkaistu alun perin venäjäksi Meduzassa 26.3.2022.

Ukrainan sodan alettua Venäjän viranomaiset ovat pyrkineet tarjoamaan ideologisen oikeutuksen ”erikoisoperaatioksi” kutsumalleen hyökkäykselle. Tätä tapahtuu myös oppilaitoksissa kouluista korkeakouluihin. Tätä tarkoitusta varten koulutuksesta vastaavat hallintolaitokset lähettävät erityisiä koulutusoppaita kouluille ja korkeakouluille. Niissä kerrotaan, kuinka käsitellä ”valetietoa” (eli kaikkea, mistä puolustusministeriön verkkosivustolla ei kirjoiteta) ja edistää Ukrainan ”oikean” historian tuntemusta opiskelijoiden keskuudessa. Kaikilta ei kuitenkaan riitä tälle ymmärrystä. Korkeakoulujen opettajat kieltäytyvät lukemasta materiaalia, johto pyrkii välttämään kieltäytyjien painostamista, ja erityisesti vanhemmat opiskelijat suhtautuvat propagandaluentoihin skeptisesti. Tomskia, yhtä Venäjän opiskelijakaupungeista esimerkkinä käytteäen Meduza selvitti, kuinka viranomaiset yrittävät selittää opiskelijoille ”erikoisoperaation” tarpeellisuutta ja miksi he eivät ole tässä juuri menestyneet.

---

Helmikuun 28. päivänä 2022, neljä päivää Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, Venäjän koulut saivat koulutusoppaat meneillään olevaa ”erikoisoperaatiota” koskevien oppituntien pitämistä varten. Oppaissa viranomaiset kehottivat kouluja kertomaan oppilaille, että ”erityinen rauhanturvaoperaatio” toteutettiin ”venäjänkielistä väestöä sortavien nationalistien hillitsemiseksi”.

”Opettajien on nyt tärkeää opettaa lapsille periaatteet, jotka auttavat näitä hahmottamaan tietoa mielekkäällä tavalla tarkistamalla sen virallisista luotettavista lähteistä. Puhumme lastemme psykologisesta hyvinvoinnista”, totesi tuolloin Tomskin alueellisen koulutusviraston johtaja Irina Grabtsevitsh kommentissaan paikalliselle aluehallintokeskukselle.

Sittemmin myös korkeakoulut saivat oppaat. Tomskin valtionyliopisto (TGU) vastaanotti 9.3. kirjeen Grigori Gurovilta, yhdeltä Venäjän Tiede- ja korkeakoulutusministeriön apulaisministereistä. Sama kirje, joka on päivätty 4.3., lähetettiin myös Tomskin muiden korkeakoulujen johtajille. (Asiakirja on Meduzan saatavilla.) Siinä todetaan, että tarjotut aineistot ovat Venäjän opetusministeriön kehittämiä ja että niitä ”voidaan käyttää opettajien työssä tapaamisissa opiskelijoiden kanssa osana keskustelua ajankohtaisista aiheista”. Ministeriön lähettämä asiakirja sisältää linkin Yandex.Disk-pilvipalvelussa olevaan arkistoon, mistä löytyy esitelmiä ja luentotekstit kahdessa kansiossa: ne on otsikoitu ”Luento valetiedon vastainen TAISTELU” ja ”HISTORIAN luento opiskelijat”.

Suurin osa Tomskin korkeakoulujen luennoitsijoista suostui puhumaan Meduzalle vain nimettömänä. Yksi yliopistonopettajista myöntää, että hänen yliopistonsa ”reagoi varsin ankarasti nykypolitiikkaa kritisoiviin huomautuksiin”. Hän kertoo yliopiston opiskelijapalvelukeskuksen ottaneen häneen yhteyttä ja pyytäneen häntä pitämään luennon valetiedon vastaisesta taistelusta yliopiston saaman aineiston pohjalta. Yliopiston johto on määritellyt luennot ”isänmaalliseksi kasvatukseksi” ja lähettänyt ne opettajille pyytäen heitä pitämään ne opiskelijoille.

Meduzan haastattelema opettaja tähdentää, ettei kehotusta annettu ”määräyksenä”. Kaikki opettajat eivät saaneet koulutusmateriaaleja luentoja varten: ”Meillä [opettajilla] oli oikeus itse päättää, kuka luentoja pitää ja missä laajuudessa. [Luentojen pitämisestä] maksetaan [siviilioikeudellisen] sopimuksen mukainen tuntipalkkio”, Meduzan lähde sanoi.

Toinen opettaja yhdestä Tomskin teknillisistä korkeakouluista kuvailee materiaalia ”primitiivisiksi”. ”Ei ole vakavasti otettavaa lähestyä yliopisto-opiskelijoita tuollaisella tekstillä. Tosin siihen kohtaan asti, missä käsitellään esimerkkitapauksia – valokuvia ja videoita Ukrainasta – sisältö on melko rauhanomaista. Siinä osassa puhutaan yleisistä käsitteistä, mediastrategioista ja miten ne muokkaavat yleisön mielipidettä. Tämä kaikki on tunnettua ja tutkittua. Mutta siitä kohtaa, missä esimerkit viimeaikaisista tapahtumista [Ukrainan sodasta] alkavat, on selvästi havaittavissa poliittista ennakkoasennetta, jolla pyritään oikeuttamaan asevoimiemme toiminta”, opettaja summaa. Hän ei ole huolissaan kieltäytymisensä seuraamuksista: ”Luennolle löytyi nopeasti esittäjä”.

”KUINKA TUNNISTAA VALETIETOA, JOTTA VOI VÄLTTYÄ HUIJATUKSI TULEMISELTA?” KYSYTÄÄN YHDESSÄ KORKEAKOULUILLE LÄHETETYN KOULUTUSOPPAAN DIOISTA. (KUVA: VENÄJÄN TIEDE- JA KORKEAKOULUTUSMINISTERIÖ)

Tomskin polyteknilliseen yliopistoon (TPU) ajalle 22.–30.3. on suunniteltu ”Luentosarja opiskelijoiden geopoliittista koulutusta varten”. Sarja sisältää oppitunnit nimeltä ”Valetiedon vastainen taistelu”, ”Minun historiani” ja ”Emotionaalinen hyvinvointi”. Luentosarjan aikataulussa todetaan, että kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden ryhmät ovat osallistumisvelvollisia.

Anna Karpova, joka piti TPU:ssa luennon valetiedon vastaisesta taistelusta, kieltäytyi puhumasta Meduzan kirjeenvaihtajalle.

Maisteriopiskelijoille pitämällään luennolla Karpova mainitsi esimerkkinä valetiedosta Aleksei Navalnyia tukeneiden toimien yhteydessä käytetyn iskulauseen ”Navalnyi on mielipidevanki”. (Luennon tallenne on Meduzan käytössä.) Hän viittaa siihen, että ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kieltäytyi pitämästä Navalnyia mielipidevankina. Itse asiassa järjestö aluksi tunnusti mielipidevangin statuksen, mutta perui sen sittemmin. Jonkin ajan kuluttua se kuitenkin palautti Navalnyille mielipidevangin statuksen, mutta tätä Karpova ei mainitse.

Seuraavaksi luennoitsija siirtyy oppaan esimerkkeihin, jotka kaikki koskevat Ukrainaa. ”Tosiasiassa silmiemme edessä ja usein [internetin] käyttäjien käsissä on syntymässä uusi poliittinen uskonto, ’Venäjän-vastaisuus’, jossa rangaistaan kuulumisesta tähän maahan. Viime vuonna näimme ’cancel-kulttuurin’ harjoittamisen Yhdysvalloissa, mihin lukeutuvat niin Black Lives Matter kuin QAnon. Kaikki tämä muistuttaa minua siitä, etteivät [väkivallattoman vastarinnan puolesta puhuneen politiikantutkija] Gene Sharpin teknologiat [vallankumouksen toteuttamiseksi] ole menettäneet merkitystään ollenkaan”, Karpova väittää luennolla. Sitten hän toteaa, että Sharp ”pani alulle [Neuvostoliittoon aiemmin kuuluneissa maissa tapahtuneiden] värivallankumousten liukuhihnatuotannon 2000-luvulla”. Esimerkkinä tämän ”teknologian” onnistuneesta soveltamisesta hän mainitsee Jugoslavian konfliktin.

Yksi luennolle osallistuneista TPU:n opiskelijoista kertoi Meduzalle, että yleisö oli suhtautunut yleisesti ottaen skeptisesti sen sisältöön. ”Minulle [luento] on hyödytöntä, tavallista valtion propagandaa. Valtion media yrittää lisätä vaikutusvaltaansa nuoriin. [On selvää], ettei maisteriopiskelijoiden päihin kannata enää tunkea tätä propagandaa; monet ovat jo muodostaneet omat mielipiteensä ja kaikki ymmärtävät täysin, mistä on kyse”, opiskelija sanoo Meduzalle.

Myös Tomskin valtionyliopistossa (TGU) luentomateriaaleja lähetettiin vain muutamalle opettajalle, mutta nämä päättivät olla käyttämättä niitä. Yksi työntekijä kertoi Meduzalle lähes kaikkien opettajien kieltäytyneen lukemasta aineistoa tai käyttämästä sitä opetuksessaan. Kun TGU:n henkilökunnan välisessä kirjeenvaihdossa kysyttiin, suostuiko kukaan pitämään oppitunteja, yksi opettaja vastasi: ”[Luentomateriaalin] minulle lähettänyt henkilö sanoi, ettei hän voinut lukea sitä loppuun. Hänellä, kuten minulla, on ukrainalaiset juuret.” (Meduza on tutustunut kirjeenvaihtoon viestipalvelussa, jossa se käytiin.)

Toinen TGU:n työntekijä kertoi Meduzalle, että Tiede- ja korkeakoulutusministeriön lähettämä kirje ”jätettiin huomiotta”, ”luultavasti opiskelijoiden negatiivisen suhtautumisen pelosta.”

Myös Anna Karpovan kollegat Tomskin polyteknillisessä yliopistossa suhtautuivat luentoon monitulkintaisesti. ”Jos heität kiviä tyyneen suohon, odota ympyröitä pinnassa. Jos yllytät, et pysty hallitsemaan seurauksia. Nämä ovat nuoria ihmisiä, eivätkä he ole vielä niin peloissaan kuin me”, sanoo Karpovan kollega kirjeenvaihdossa yhden opettajan kanssa (Meduzan saatavilla). Tomskin ohjausjärjestelmien ja radioelektroniikan yliopistossa (TUSUR) opettajat totesivat, etteivät he olleet nähneet ministeriön koulutusopasta. Sen sijaan joidenkin tiedekuntien dekaanien toimistot lähettivät opiskelijoille ”muistion”, jossa näitä varoitetaan ”armeijaa koskevaan valetietoon” liittyvästä vastuusta (Meduzan saatavilla).

Kuinka opiskelijoiden tulee tarkistaa tietoa (viranomaisten mukaan)

Opetusministeriön lähettämässä asiakirjassa on linkki ”Yandex.Disk”-pilvipalveluun, mistä löytyy valmiit käsikirjoitukset ja diaesitykset valetieto- ja historialuentoja varten. Valetietoluennon kirjoittajat määrittelevät sen kohdeyleisöiksi korkeakouluopiskelijat ja mainitsevat, että aineistoa voidaan käyttää myös 9.–11. koululuokkien oppilaille [15–18-vuotiaille]. Oppitunnin tarkoitusta kuvaillaan näin: ”Muodostaa opiskelijoiden keskuudessa ymmärrys tarpeesta analysoida kulutettua tietoa, esitellä heille tiedon tarkistamisen mekanismit sekä antaa käsitys valetiedon, valetiedon toistoefektin, provokaatioiden jne. luonteesta.”

Seuraavassa kohdassa oppaan kirjoittajat ehdottavat, että tutustutaan esimerkkeihin ”valetiedosta”. Niistä seitsemän liittyy meneillään olevaan ”erikoisoperaatioon”.

YHDESSÄ OPPAAN DIOISTA ON ESIMERKKINÄ VALEUUTISESTA BBC:N UUTINEN, JOSSA ILMEISESTI EREHDYTTIIN VÄITTÄMÄÄN DONBASSISTA OLEVAN KUVAN ALKUPERÄKSI HARKOVAA. ESIMERKKINÄ LUOTETTAVASTA UUTISESTA ON MOSKOVAN PATRIARKAATIN OMISTAMAN TV-KANAVA SPASIN TOIMITTAJAN JULKAISU. (KUVA: VENÄJÄN TIEDE- JA KORKEAKOULUTUSMINISTERIÖ)

Luennolla on myös osio valetiedon torjuntaa koskevasta lainsäädännöstä. Siinä kuvaillaan liittovaltion lakiin nro. 149-FZ ”Tiedosta, tietotekniikasta ja tietoturvasta” tehdyt muutokset ja perustelut sisältöjen estämiselle. Asiakirja ei kuitenkaan sisällä lainausta Venäjän armeijan toimintaa koskevaa valetietoa säätelevästä laista, joka hyväksyttiin 4.3. eli samana päivänä, jolle Gurovin kirje on päivätty.

Toisessa kohdassa kirjoittajat esittelevät ”Hyödyllisiä resursseja tiedon tarkistamiseen”. Heidän mukaan ”on erittäin tärkeää luottaa virallisiin tiedotusvälineisiin”, koska niillä on lain mukaan ”vastuu julkaisemistaan uutisista” ja niillä ”täytyy olla näyttöä ja keskenään kilpailevia näkemyksiä”. Esityksen viimeinen dia koostuu QR-koodeista, joissa on linkkejä tällaisiin resursseihin. Koodi, joka on otsikoitu ”Uutistoimistojen verkkosivustot”, johtaa Venäjän valtion omistaman uutistoimisto TASSin sivuille (jonka kanssa uutistoimisto Reuters kieltäytyi yhteistyöstä 23.3. lähtien), ja ”Valtion tiedotusvälineiden verkkosivustot” puolestaan johtaa hallituksen virallisen sanomalehden Rossijskaja Gazetan sivuille.

TOISEN DIAN ESIMERKISSÄ VALEUUTISESTA ON UKRAINALAISEN DIALOG-VERKKOLEHDEN ARTIKKELI (2.3.2022), JOSSA KERROTAAN UKRAINAN ASEVOIMIEN ISKENEEN VENÄLÄISEEN MAIHINNOUSUALUKSEEN. UUTISESSA ON (ILMEISESTI EPÄHUOMIOSSA) KÄYTETTY KUVAA SAN DIEGON SATAMASSA VUONNA 2020 PALANEESTA YHDYSVALTAIN LAIVASTON ALUKSESTA. (KUVA: VENÄJÄN TIEDE- JA KORKEAKOULUTUSMINISTERIÖ)

Millä (pseudo)historiallisilla argumenteilla viranomaiset perustelevat ”erikoisoperaatiota” venäläisille opiskelijoille

Historialuennon tarkoituksen oppaan kirjoittajat määrittelevät seuraavasti: ”Muodostaa opiskelijoiden keskuudessa luotettaviin tosiasioihin ja asiakirjoihin perustuen sopiva kanta kysymykseen Venäjän asevoimien erityisen rauhanturvaoperaation toteuttamisesta Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen suojelemiseksi.”

Luennon johdannossa kirjoittajat kutsuvat vuosien 2013–2014 tapahtumia [eli Ukrainassa tapahtuneita mielenilmauksia ja vallankumousta] ”vallankaappaukseksi” ja kuvailevat niitä ”perustuslain vastaisiksi, verisiksi ja monien viattomien ihmisten hengen vaatineiksi” sekä väittävät, että niiden seurauksena ”[Ukrainassa] nousi valtaan Amerikka-mielinen hallitus, ja tähän suvereeniin valtioon perustettiin todellisuudessa ulkoinen valvonta.” Oppaassa ehdotetaan, että historialuennolla keskustelu opiskelijoiden kanssa aloitetaan väittämästä, jonka mukaan ”Ukraina ja Venäjä ovat kaksi osaa yhtenäisestä historiallisesta, henkisestä ja kulttuurisesta tilasta.” Tämän jälkeen opiskelijoita pyydetään katsomaan Vladimir Putinin puhe helmikuun 21. päivältä ja vastaamaan kysymyksiin Ukrainan historiasta sekä ”erikoisoperaation” taustoista.

Toisaalla koulutusmateriaalissa todetaan, ettei ”Ukrainalla ole koskaan ollut vakaata perinnettä aidosta valtiojärjestelmästä”. Lihavoiduilla kirjaimilla väitetään maan saaneen ”suoraa apua ulkomaisilta valtioilta”. Kirjoittajat korostavat myös Ukrainan ”Venäjän vastaista polkua”.

DIA, JOKA ON OTSIKOITU ”UKRAINAN ’VENÄJÄN VASTAINEN POLKU’”, LUETTELEE ESIMERKKEJÄ VÄITETYN VENÄLÄISVASTAISUUDEN ILMENEMISMUODOISTA UKRAINASSA (KUVA: VENÄJÄN TIEDE- JA KORKEAKOULUTUSMINISTERIÖ)

Koulutusoppaassa suositellaan, että opiskelijat suorittavat seuraavaksi tehtäviä valetiedon tarkistamiseksi. Siinä kehotetaan tutustumaan useisiin uutisiin, kuten artikkeliin, jonka otsikko on ”Salaisuusluokituksesta poistetut arkistot: Yhdysvallat voitti toisen maailmansodan”. (Oppaassa ei ole artikkelin tekstiä eikä linkkiä artikkeliin; Meduza ei löytänyt tämännimistä materiaalia verkosta.) Osana tehtävää opiskelijoita pyydetään tarkistamaan tiedot presidentin, hallituksen, puolustusministeriön, valtion omistamien televisiokanavien, uutistoimistojen (TASS, RIA Novosti) ja valtion tiedotusvälineiden verkkosivuilta. Jälkimmäisiin kuuluvat sanomalehdet Rossijskaja Gazeta sekä Vedomosti, vaikka viimeksi mainittu julkaisu onkin toukokuusta 2020 lähtien ollut Ivan Ereminin Sapport-nimisen osakeyhtiön omistuksessa eikä siis muodollisesti kuulu valtion tiedotusvälineisiin.

Kirjoittajat ohjeistavat, että opettaja voi puhua myös Naton ohjusten lentoajasta Venäjän federaation kaupunkeihin (mitä ei ole määritelty), ”jos blokki sijoittaisi ohjuksiaan Ukrainan alueelle”. Lihavoidulla tekstillä on korostettu kysymys: ”Kuinka ymmärrät sanan ’kansanmurha’?”. Oppaan laatijoiden mukaan opettajan tulee myös kysyä, miksi tätä termiä voidaan käyttää Donbassin tilanteesta.

”DONETSKIN JA LUHANSKIN KANSANTASAVALTOJEN ALUEELLA OLEVIA SIIRTOKUNTIA ON POMMITETTU VIIMEISEN KAHDEKSAN VUODEN AJAN”, SANOTAAN YHDESSÄ DIASSA. KUVIEN ALLA KYSYTÄÄN, MITÄ KUULIJA YMMÄRTÄÄ SANALLA ”KANSANMURHA” JA MIKSI SE SOVELTUU DONBASSIN TILANTEESEEN. (KUVA: VENÄJÄN TIEDE- JA KORKEAKOULUTUSMINISTERIÖ.)

Luennon jälkeen opiskelijoita pyydetään täyttämään kysely, jossa on kolme kysymystä:

• Auttoiko keskustelumme ymmärtämään historiallista taustaa sen tilanteen kehittymiselle, jonka vuoksi Venäjä käynnisti erikoisoperaation?
• Uskotteko, että kaikki keinot sopimuksen aikaansaamiseksi on käytetty, vai voisiko olla mahdollista yrittää neuvotella vielä jonkin aikaa?
• Kertoisitteko, mitä opitte keskustelusta perheen ja ystävien kanssa?

Tomskin polyteknillisessä yliopistossa järjestettiin historiatieteiden kandidaatin [jatkotutkinto] Elena Lukijevan pitäminä luentoja aiheesta ”Historiani”: otsikko on sama kuin Tomskin korkeakouluille lähetetyissä koulutusoppaissa. Luento pidettiin Zoomissa alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille 23.3. ja maisterintutkintoa suorittaville opiskelijoille 25.3. (Tallenne on Meduzan käytössä.) Luennon alku oli neutraali: luennoitsija esitti yleiskatsauksen Ukrainan historiaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Sitten Lukijeva siirtyi kysymykseen Ukrainan liittymisestä Natoon. ”Vielä yksi suuntaus, joka on tähän päivään asti olennainen ja akuutti, on Ukrainan halu liittyä Natoon. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen aihe oli ajankohtainen ja päätettiin, että Ukraina noudattaa puolueettomuuspolitiikkaa eikä liity mihinkään ryhmittymiin, etenkään sotilaspoliittisiin”, sanoi Lukijeva luennollaan. Sen jälkeen hänen esityksessään oli vuorossa ministeriön lähettämästä koulutusoppaasta peräisin oleva dia, jossa on kartta ja jossa väitetään länsimaiden luvanneen Neuvostoliitolle olla laajentamatta Natoa itään.

Seuraavassa vaiheessa Lukijeva ryhtyi selittämään ”Ukrainan Venäjän vastaista politiikkaa” toisen oppaasta peräisin olevan dian avulla. Jäljellä olevat diat olivat sisällöltään yleisesti ottaen lähellä Tomskin korkeakouluille lähetettyjä materiaaleja: niiden yhteydessä opettaja puhui Minskin sopimusten rikkomisesta ja ”erikoisoperaation” syistä.

Luennolle osallistuneet opiskelijat kertoivat Meduzalle, että aineisto oli ”lähinnä hallitusmielisen mediapropagandan uudelleenkerrontaa”, jolla luennoitsija ”yritti oikeuttaa ’erikoisoperaation’”. He eivät usko, että tällaisilla luennoilla todennäköisesti olisi paljonkaan vaikutusta opiskelijoihin. Tämä on tajuttu myös yliopistossa, jossa (opiskelijoiden keskuudesta valittuja) kuraattoreita pyydettiin ”patistamaan” ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja kannustamaan luennoille osallistumiseen. ”Nähtävästi yliopiston hallinnossa joku päätti, että opiskelijat ajattelevat väärin ja heille pitää selittää, miten ajatellaan oikein. Mutta ilmenikin, etteivät opiskelijat todellakaan halua kuunnella sellaista”, Meduzan haastattelema lähde kertoo.

ANDREI SERAFIMOV

Artikkeli on vähäisin lyhennyksin ja selvennyksin suomennettu alun perin Meduzassa venäjäksi julkaistusta artikkelista. Meduza on Latviasta käsin toimiva venäjänkielinen uutissivusto, joka on Venäjällä määritelty ”ulkomaiseksi agentiksi” ja jonka sivustolle pääseminen on Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen estetty Venäjällä. Meduza on myöntänyt CC-BY 4.0 -lisenssin 23.2.2022 jälkeen julkaistuille Ukrainan sotaa koskeville artikkeleilleen.

Venäjän kielen sana фейк (feik) on tässä artikkelissa suomennettu ”valetiedoksi”. Sen voi kääntää kontekstista riippuen myös ”väärennökseksi” tai ”valeuutiseksi”.