Sosiaalietuusjärjestelmä passivoi rankaisemalla harkinnanvaraisesti pienistäkin työmääristä

TYÖN PALKKANA NÄLKÄ

Artikkelissa puidaan Kelan etuusjärjestelmän puutteita.


Ystäväni on ollut viime vuodesta asti työmarkkinatuen piirissä. Hän suorittaa ammattiopintoja työvoimakoulutuksena ja on samalla tehnyt ajoittain pieniä määriä sivutoimista työtä. Loppukesästä hänelle tarjoutui urakka, jossa riitti työtä kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Palkanmaksu hoitui kevytyrittäjien laskutuspalvelun kautta. Työ oli ulkotyötä, jota tehtiin vain sateettomalla kelillä ja silloin, kun opinnoilta liikeni aikaa. Tulot olivat 300–500 euron luokkaa kuussa. Kelalle hän raportoi työtunnit, ja Kela tarkisti tulot tulorekisteristä jokaisen työmarkkinatukihakemuksen yhteydessä.

Viimeisimmässä hakemuksessaan ystäväni ilmoitti töiden loppuneen ja ettei hänellä siis enää ollut muita tulonlähteitä kuin työmarkkinatuki. Kevytyrittäjyyttä oli kestänyt alle neljä kuukautta, mikä on suoja-aika, jolta Kela maksaa päätoimisen yrittäjyyden aloittavalle vielä työmarkkinatukea. Ystäväni ”yritystoiminta” oli kuitenkin koko ajan ollut sivutoimista.

Tästä huolimatta Kela päätti yllättäen katkaista ystäväni työmarkkinatuen marraskuun alusta alkaen ja jättää hänet tyhjän päälle siksi ajaksi, että TE-toimisto on selvittänyt, onko ystäväni aloittanut päätoimisen, yli neljä kuukautta kestävän yrittäjyyden. Hän joutuu odottamaan selvityksen valmistumista luultavasti ainakin kuukauden ajan marraskuun tukihakemuksen jättämisestä, siis joulukuun loppuun, millä ajalla hänellä ei lokakuulta maksetun tuen loputtua ole tuloja, ei tukia, eikä säästöjä. Joululahjojen ja jouluruokien ostelemisen sijaan hän joutuu nyt miettimään, mistä saa riittävästi rahaa tullakseen toimeen loppuvuoden.

Sen enempää Kela kuin ystäväni sosiaalityöntekijä työllisyyden kuntakokeilussa ei varoittanut häntä menettelystä etukäteen. Sosiaalityöntekijä osasi tukea häntä tilanteessa vain ilmoittamalla päivämäärän, johon mennessä hänen on lähetettävä TE-toimistoon tarkemmin määrittelemätön lisäselvitys tilanteestaan sekä tiedon, että on Kelan harkittavissa, maksetaanko hänelle etuutta siltä ajalta, kun hänen niin sanotun yritystoimintansa päätoimisuutta selvitetään.

Itse sain jouluyllätyksen Kelalta viime vuoden lopulla, kun löysin työpaikan. Olin siihen asti saanut opiskelijan statukseni vuoksi työmarkkinatuen sijaan toimeentulotukea ja asumistukea. Työ alkoi tammikuussa, joten ensimmäinen palkkapäivä oli tammikuun lopussa. Siitä huolimatta Kela päätti katkaista tukeni jo joulukuussa niin, ettei tammikuulle enää myönnetty mitään tukea, koska siirryin työelämään. Ilo uudesta työpaikasta vaihtui hetkessä epävarmuuteen ja hätään toimeentulosta.

Minun oli lopulta lainattava vanhemmiltani rahat tammikuun vuokraan, minkä lisäksi he maksoivat matkakorttini ja laskujani sekä antoivat rahaa ruokaan. Pankin kanssa sain sovittua opintolainani lyhennyspäivän siirtämisestä ensimmäiseen palkkapäivääni. Koska olin elänyt edeltävät kuukaudet tukien varassa, ei minulla ollut säästöjä tammikuulle. Käytettyäni runsaasti vapaa- ja työaikaani virastojen kanssa asiointiin ja puhelimessa jonottaen asia ratkesi lopulta huojentavasti, kun hain täydentävää toimeentulotukea kunnaltani, ja kunnan sosiaalityöntekijä pyysi Kelaa tarkistamaan kohtuuttomana pitämänsä päätöksen. Tarkistuksessa Kelan toimeentulotuki lopulta myönnettiin tammikuulle, niin että saatoin maksaa vuokrani ja osan veloista vanhemmilleni. Jos he eivät olisi pystyneet tukemaan minua jäädessäni tyhjän päälle, olisin joutunut ottamaan satojen eurojen suuruisen pikavipin, jonka korkoja ja nostokuluja Kela ei olisi korvannut.

Edeltävinä vuosina olin opintotukeni loputtua tehnyt välillä töitä opintojen ohessa. Kausina, jolloin en ollut työelämässä, Kela vaati minua miltei jokaisen toimeentulotukihakemuksen jätettyäni ilmoittautumaan ensin TE-toimistoon ja hakemaan työmarkkinatukea, jota päätoimiselle opiskelijalle ei kuitenkaan voida myöntää. TE-toimistosta sain hämmentäviä puheluita, joissa ihmeteltiin, miksi olin opiskelijana ilmoittautunut sinne. Pari kertaa asia ratkesi TE-toimiston työntekijän soitettua Kelaan ja selitettyä, etten kuulunut heidän asiakkaakseen. Tällöinkin jouduin usein menemään käsi ojossa vanhempieni luokse viranomaisten selvitellessä vastuualueitaan ja tukistatustani. Tilisiirtoina en kuitenkaan voinut vanhempieni hätäapua vastaanottaa, sillä se olisi voinut vähentää toimeentulotuen määrää.

Toisaalta opiskelija, joka vielä saa opintotukea, saa tienata korkeintaan 696 euroa tukikuukautta kohti. Useissa puolipäiväisissä töissä sekä yliopistojen harjoittelupaikoissa kuukausitulo on kuitenkin tyypillisesti tuhannen euron luokkaa tai hiukan enemmän, mikä rajoittaa opiskelijan työllistymismahdollisuuksia huomattavasti.

Työtöntä patistetaan työnhakuun ja työpaikkojen vastaanottamiseen ja varsinkin toimeentulotuen saajaa epäillään epärehellisyydestä toimeentulonsa suhteen vaatimalla pelkkien tulorekisteritietojen sijaan nähtäväksi yksityiskohtaiset tiliotteet hakukautta edeltäviltä kuukausilta. Siitä huolimatta heti kun työtön tuen saaja onnistuu saamaan edes jonkinlaista jalansijaa työelämässä, hänen tukemisensa saatetaan lopettaa liian varhain ja ennakkovaroituksetta ja hänet voidaan jättää selviytymään yksin taloudellisesta katastrofista, johon Kela hänet harkintaperusteisesti ajaa. Kyse voi olla vain yhdestä kuukaudesta ja muutamista sadoista euroista, joiden puuttuminen voi kuitenkin pahimmassa tapauksessa ajaa varattoman velkakierteeseen, maksuhäiriömerkintään tai asunnon menetykseen.

Vaikka Kela mainostaa sivuillaan tarinaa työttömästä Samusta, joka aktiivisesti tarttuu tarjolla oleviin osa-aikatyömahdollisuuksiin ja saa samalla soviteltua työmarkkinatukea, käytännössä harkintaperusteinen tuen epääminen voi johtaa työttömän tai työelämään vasta astuvan ajamiseen umpikujaan, jossa turvallisin ratkaisu on kieltäytyä työtarjouksista siihen asti, kunnes löytyy kokoaikainen ja pitkäaikainen työpaikka. Kokoaikatyön löytymisestä ei kuitenkaan kannata Kelalle etukäteen ilmoittaa, ettei joudu kärvistelemään ensimmäistä työkuukautta nälkää nähden ja pikavippien tai sukulaisten varassa.

Nykyinen tukijärjestelmä todellakin on passivoiva. Ei kuitenkaan siksi, että tuet olisivat niin suuria, että ne kannustaisivat työntekijää laiskottelemaan, vaan siksi, että työnteosta voidaan rangaista aktiivisesti työelämään pyrkivää täysin sattumanvaraisen ja kohtuuttoman harkintapäätöksen myötä.

TYÖN PALKKANA NÄLKÄ

Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Uusimmat julkaisut

Kaukainen muisto ystävästä

ANNI KANNIAINEN Kaukainen muisto ystävästä säilyy sydämessä / laatikkoon sen nimen sulkee / kolmanteen sydänkammioon. […]

Kaksi rantaa – Два берега

RUSLAN VESTERINEN Kaksi rantaa, joki niiden välissä… / Kaksi rantaa, niiden välissä ohut jääkerros, / Vesi juoksee, mutta jää seisoo. / Jää on päällä ja vesi pohjassa. / Jäällä on kalastajia, vedessä karppeja. […]

Storms – Tormentas

MARGARITA VULGARE I was born to endure these kinds of storms / Though it’s something I never asked for / I wish I could dance under the lightnings / But I’m not that kind of gal / Not at all […]

Öljytie

ANNI KANNIAINEN Kuljen öljyteitä / tuhokoneidensa melutessa / tässä muovikaupungissa / vaivoin osaan hengittää / He kehystävät tuhonsa / ja peittävät sen kimalteella / säveltävät profetian / lopun oopperan, / se toteen käy. […]

Lataa…

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.

Create a website or blog at WordPress.com

%d bloggaajaa tykkää tästä: